Julkista palvelua yrittäjävoimin
Apteekkari toteuttaa yrittäjänä julkista palvelutehtävää, apteekin sijaintialueen lääkehuoltoa. Apteekki on matalan kynnyksen terveyspalvelu, jonka keskeinen tehtävä on huolehtia lääkkeiden saatavuudesta ja edistää rationaalista eli järkevää lääkehoitoa. Tältä sivulta löydät tilasto- ja muuta perustietoa apteekeista.
Tällä sivulla
Tilastot
Apteekit lukuina
Suomessa on maankattava apteekkiverkosto, lähes joka kunnassa on apteekki.
Apteekki on yli puolelle suomalaisista lähin terveydenhuollon toimipiste.
Luvut vuoden 2024 alussa:
827
Suomessa oli 827 apteekkia.
614
Suomessa oli 614 apteekkaria, joista naisia 70 %.
8 743
Apteekeissa työskenteli 8 743 henkilöä.
250
Yli 250 apteekkia palveli myös verkossa.
Usein kysyttyä
Apteekkiluvan myöntää Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea. Luvan voi saada vain Suomessa laillistettu proviisori. Lisäksi luvan edellytyksenä on, että henkilöä ei ole asetettu konkurssiin, hänelle ei ole määrätty edunvalvojaa, hänen toimintakelpoisuuttaan ei ole rajoitettu eikä häntä ole tuomittu apteekkitoiminnan kannalta olennaisesta rikoksesta.
Apteekkarilla voi olla kerrallaan korkeintaan yksi apteekkilupa ja kolme sivuapteekkilupaa. Ensimmäinen apteekkilupa saadaan keskimäärin 47-vuotiaana.
Proviisoriomistus varmistaa, että apteekin omistaa terveydenhuollon ammattilainen, joka on riippumaton lääkäreistä, lääketukuista ja lääketeollisuudesta.
Proviisoriomistus takaa, että lääkkeitä myydään terveydellisistä eikä liiketaloudellisista lähtökohdista, ja että lääkkeiden myyntiä ja käyttöä ei tarpeettomasti edistetä.
Lupajärjestelmä ja sijainninohjaus yhdessä varmistavat maankattavan apteekkiverkoston.
Fimea määrittää apteekkiluvalle sijaintialueen. Tyypillisesti alue on kunta. Kaupungeissa voi olla useita apteekkialueita, mutta esimerkiksi Helsingissä ja Espoossa on vain yksi sijaintialue, lukuun ottamatta sairaaloiden yhteydessä sijaitsevia apteekkeja.
Apteekit voivat sijoittua sijaintialueellaan vapaasti, sivuapteekkien sijaintia säädellään tarkemmin.
Apteekkien sijaintialueet löytyvät Fimean sivuilta.
Apteekkari voi perustaa apteekin verkkopalvelun eli verkkoapteekin ilmoitusmenettelyllä. Verkkoapteekista voi ostaa itsehoitolääkkeitä, reseptilääkkeitä ja muita apteekkituotteita. Myös verkkoapteekissa asiakkaita palvelee farmasian ammattilaiset. Laillisen verkkoapteekin tunnistaa yhteiseurooppalaisesta tunnuksesta.
Fimea ylläpitää listaa suomalaisista verkkoapteekeista.
Apteekkari voi perustaa apteekin palvelupisteen haja-asutusalueelle, jolla ei ole riittäviä toimintaedellytyksiä sivuapteekin pitämiselle. Palvelupisteen perustaminen vaatii luvan Fimealta.
Palvelupisteen voi perustaa apteekin sijaintialueelle tai siihen rajoittuvan kunnan alueelle. Palvelupiste voi sijaita muun palveluntarjoajan toimipisteen yhteydessä.
Palvelupisteen tuotevalikoima koostuu ensiapuluonteisista itsehoitolääkkeistä. Luvan ehtona on, että asiakkaalla on palvelupisteessä asioidessaan aina mahdollisuus saada puhelimitse farmasian ammattilaisen apua lääkkeen valinnassa.
Tilastot
Apteekkitalous lukuina
Apteekkitalouden keskeiset tunnusluvut vuonna 2023
2 865 M
Yksityisten apteekkien liikevaihto oli yhteensä noin
2 865 milj. euroa.
4 m
Apteekin liikevaihto oli keskimäärin 4,0 milj. euroa.
189 M
Yksityiset apteekit maksoivat apteekkiveroa valtiolle 189 milj. euroa.
18 %
Apteekin osuus lääke-eurosta oli keskimäärin 18 %, lääketehtaan ja -tukun 66 % ja valtion 16 %
Lähde: Suomen Apteekkariliitto
83%
suomalaisista pitää tärkeänä, että lääkkeitä ostaessa on mahdollisuus saada neuvontaa farmaseutilta tai proviisorilta.
Lähde: Fimea Lääkebarometri 2023
Apteekin lääkeneuvonta
Suomalaiset luottavat apteekkeihin
Suomalaiset luottavat vuodesta toiseen eniten pelastushenkilöstöön ja apteekkien työntekijöihin. Tämä luottamus perustuu ennen muuta apteekkien henkilökunnan koulutukseen ja osaamiseen.
Valtaosa (83 %) pitää tärkeänä, että lääkkeitä ostaessa on mahdollisuus kysyä apua ja saada neuvoja farmaseutilta tai proviisorilta. Apteekki onkin yleisin lääketiedon lähde suomalaisille, 78 prosenttia kansalaisista nimeää apteekin henkilökunnan tärkeäksi lääketiedon lähteeksi. Muita tietolähteitä ovat lääkärit (58 %) ja lääkkeiden pakkausselosteet (37 %).
Valtaosa (92 %) suomalaisista kokee, että apteekkeja on riittävästi ja lääkkeiden osto sujuu vaivattomasti.
Kilpailuoikeudellinen arviointi
Miten lisätä kilpailua apteekkialalla?
Suomessa on viime vuosina käyty vilkasta keskustelua apteekkisääntelystä ja sen muutostarpeista. Aalto-yliopiston yritysjuridiikan professori, OTT Petri Kuoppamäki, arvioi vuonna 2018 Suomen Apteekkariliiton toimeksiannosta mahdollisuuksia kehittää apteekkien sääntelyä kilpailun toimivuuden näkökulmasta ottaen samalla huomioon apteekkitoiminnalle asetetut vaatimukset. Riippumaton, laajan kirjallisuuskatsauksen sisältävä arviointi on tuotettu taustamateriaaliksi keskusteluun.