Hallituilla muutoksilla parhaat tulokset
TOIMIVIN SOTE-PALVELU
apteekit turvaavat lääkkeiden saatavuutta koko maassa
Apteekkien tehtävänä on turvata lääkkeiden saatavuus ja ihmisten turvallinen lääkehuolto koko maassa. Koska lääkkeissä on kyse ihmisten hengestä ja terveydestä, apteekkitoimintaa säännellään vahvasti. Sääntelyllä valtio huolehtii, että apteekkipalveluja on tarjolla kaikille myös syrjäseuduilla ja että reseptilääkkeet ovat samanhintaisia kaikille suomalaisille. Apteekkijärjestelmän kehittämis- ja uudistamistyö tulee toteuttaa vaiheittain ja vaikutuksia seuraten. Näin varmistetaan, että muutokset eivät vaaranna lääkkeiden saantia ja rationaalisen lääkehoidon toteutumista.
Apteekkijärjestelmän kehittämiseksi ehdotamme:
1.
Uudistetaan apteekkitoimintaa hallitusti, vaiheittain ja vaikutuksia seuraten. Huomioidaan, että apteekkitoiminta ja lääkehuolto ovat laaja kokonaisuus ja niihin liittyviä uudistuksia tulee tarkastella aina kokonaisuutena, ei irrallisina elementteinä.
2.
Uudistetaan apteekkeja terveydenhuollon tavoitteista käsin. Apteekkien tulee olla jatkossakin lääketeollisuudesta ja lääketukuista riippumattomia ja niiden toiminnan viranomaisille ja kansalaisille läpinäkyvää.
3.
Kehitetään verkkoapteekkitoimintaa osana maankattavaa lähiapteekkien verkostoa. Mahdollistetaan apteekeille laajempi yhteistyö verkkoapteekkitoiminnassa ja annetaan verkkoapteekkien käyttäjille mahdollisuus nähdä omat reseptinsä verkkoapteekissa.
Apteekkijärjestelmä on kokonaisuus, jonka eri osat vaikuttavat toisiinsa
Apteekkitoimintaa tärkeää kehittää hallitusti
Apteekkien lupajärjestelmä koostuu neljästä peruspilarista: apteekin proviisoriomistuksesta, lääketaksa-apteekkiverokokonaisuudesta, kaikkien lääkkeiden apteekkijakelusta sekä apteekkien sijainnin ohjauksesta. Kullakin pilarilla on oma tarkoituksensa, mutta koska järjestelmä on kokonaisuus, on lupajärjestelmään tehdyillä muutoksilla keskinäisiä heijastusvaikutuksia. Siksi on tärkeää, että muutoksia tarkastellaan osana kokonaisuutta ja että niiden vaikutuksia arvioidaan sekä lääkkeen käyttäjän, veronmaksajan, valtion ja apteekin näkökulmista. Apteekkitoiminnan uudistus on tärkeää toteuttaa hallitusti, vaiheittain ja vaikutuksia seuraten.
Apteekkilupajärjestelmän tulee jatkossakin varmistaa lääkehuollon tavoitteita: lääkehoitojen onnistumista, lääkitysturvallisuutta sekä lääkkeiden saatavuutta ja apteekkipalveluiden saavutettavuutta.
Tilastot
lähes joka kunnassa on vähintään yksi apteekki
Apteekki on useimmille suomalaisille lähin terveyspalvelu.
830
Suomessa toimii nyt noin 830 apteekkia.
250
Suomessa on yli 250 verkkoapteekkia.
8487
Suomen apteekit työllistävät 8 487 henkilöä.
74m
Apteekit käsittelivät vuonna 2022 noin 74 miljoonaa reseptiä.
Miksi apteekkien omistus on rajattu proviisoreille?
Apteekin tehtävä on huolehtia lääkkeiden vähittäisjakelusta ja varmistaa lääkkeiden oikea ja turvallinen käyttö. Suomessa, kuten monissa muissa EU-maissa apteekin voi omistaa vain farmasian ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut proviisori. Proviisoriomistuksella on haluttu varmistaa, että apteekkitoimintaa ja lääkemyyntiä ohjaavat terveydenhuollolliset, eivätkä kaupalliset tavoitteet. Proviisoriomistuksella taataan myös apteekkien riippumattomuus lääketeollisuudesta ja lääketukkukaupasta.
Apteekkari on toiminimiyrittäjä ja apteekkarilla on ammatillinen, eettinen ja taloudellinen vastuu apteekista. Apteekin proviisoriomistus ja toiminimiyrittäjyys yhdessä takaavat myös sen, että lääkemyynnin verot jäävät kokonaisuudessaan Suomeen ja että apteekin toiminta ja lääkemyynti ovat viranomaisille ja kansalaisille läpinäkyvää.
Suomessa apteekkitoiminta on ainoa julkisen terveydenhuollon palvelu, joka on toteutettu yrittäjävetoisesti. Siinä missä yksityiset lääkäri- ja terveysasemat täydentävät julkista terveydenhuoltoa, apteekit vastaavat itsenäisesti koko avohuollon lääkejakelusta. Koko suomalaisten lääkejakelu on siis rakennettu yksityisten apteekkien varaan. Siksi apteekkitoimintaan liittyy paljon sääntelyä, lakisääteisiä velvoitteita ja valvontaa. Sääntelyllä halutaan varmistaa, että lääkkeitä ja lääkeneuvontaa on kaikkien suomalaisten saatavilla.
Suomessa apteekkien määrää ja sijaintia sääntelee Fimea. Kaupunkialueilla apteekit voivat sijoittua pääosin vapaasti. Apteekkien sijoittuminen vaatii sääntelyä, sillä apteekit hoitavat julkista palvelutehtävää, sijaintialueensa avohuollon lääkehuoltoa. Sääntelyllä varmistetaan, että apteekit sijoittuvat Suomessa tasaisesti ja että myös pienillä paikkakunnilla on apteekki. Tämä takaa yhdenvertaiset apteekkipalvelut ja lääkkeiden saatavuuden koko maassa.
Reseptilääkkeet ovat aina saman hintaisia koko maassa. Lääkkeiden hintasääntelyllä varmistetaan lääkkeiden hintojen kohtuullisuus ja suomalaisten yhdenvertaisuus lääkehankinnoissa koko maassa. Reseptilääkkeiden samahintaisuus toteutetaan valtion asettamalla lääketaksalla. Apteekit eivät siis voi itse päättää reseptilääkkeiden hintoja.
Suomessa apteekin voi omistaa farmasian ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö eli proviisori. Apteekkiluvan saanut proviisori on ammatillisessa, eettisessä ja taloudellisessa vastuussa apteekin toiminnasta. Apteekkitoimintaa valvotaan ja säännellään tarkasti. Proviisoriomisteinen apteekkijärjestelmä on käytössä monissa EU-maissa, kuten Saksassa, Ranskassa ja Espanjassa.
Suomessa ei ole apteekkimonopolia. Monopoli tarkoittaa markkinaa, jolla on vain yksi toimija ilman kilpailijoita. Suomessa toimii yli 600 yksityistä apteekkariyrittäjää, jotka kilpailevat keskenään muun muassa palvelulla ja aukioloajoilla. Itsehoitolääkkeissä ja muissa apteekkituotteissa apteekit kilpailevat myös hinnoilla. Suomeen on perustettu lyhyessä ajassa lähes 50 uutta apteekkia, mikä on lisännyt apteekkialan kilpailua.
Suomessa toimii yli 600 apteekkiyrittäjää, mikä pitää apteekit kotimaisessa omistuksessa. Näin järjestelmä varmistaa, että kaikki lääkemyynnistä perittävät verot jäävät Suomeen.
Suomessa apteekit maksavat valtiolle apteekkiveroa. Apteekkiveron suuruus perustuu resepti- ja itsehoitolääkemyynnin liikevaihtoon ja se on progressiivinen. Kaikkein pienimmät apteekit eivät maksa apteekkiveroa lainkaan. Apteekkivero johtaa siihen, että samasta lääkkeestä pieni apteekki saa vähän suuremman katteen kuin iso apteekki.
Lääkelain säädöksistä johtuen apteekin yritysmuoto on toiminimi ja apteekkari toiminimiyrittäjä. Apteekin tulos verotetaan siksi apteekkarin henkilökohtaisena tulona. Apteekkarit maksavat veroja apteekin tuloksesta keskimäärin 40 prosenttia. Apteekkarin verotus on selvästi kireämpää kuin osakeyhtiömuodossa toimivan yrittäjän.
Toimialan verojalanjäljellä tarkoitetaan yksityisten apteekkien toiminnasta yhteiskunnalle kertyviä verotuloja ja veroluonteisia maksuja. Toimialan verojalanjälki oli vuonna 2022 yhteensä 416 miljoonaa euroa. Vuodelta 2022 apteekkarit maksoivat valtiolle apteekkiveroa 189 miljoonaa euroa ja tuloveroja 64 miljoonaa euroa, eli yhteensä 253 miljoonaa euroa.
Kun lääke on tukusta loppu, siinä on saatavuushäiriö. Se tarkoittaa häiriötä globaaleissa lääkkeiden toimitusketjussa, laatupoikkeamista tai nopeasta kysynnän muutoksista, mihin lääkeyhtiöt eivät ehdi vastaamaan.
Lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat maailmanlaajuinen ongelma. Lääkkeiden toimitusketjut ovat nykyisin hyvin pitkiä ja keskittyneitä. Jos tuotantoketjuun tulee pienikin häiriö, se heikentää lääkkeen saatavuutta koko maailmassa. Näin saatavuushäiriö näkyy myös suomalaisessa apteekissa, vaikka sen syyt eivät johdu apteekista.
Siitä huolimatta, että lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat yleistyneet, Suomessa lääkkeiden toimintavarmuus on säilynyt lähes 98 prosentissa. Eli 98 tapauksesta sadasta asiakas saa lääkkeen heti mukaansa apteekista. Lääkäri määrää asiakkaalle sopivat lääkkeet, jotka asiakas saa apteekista ilman ajanvarausta.
Suomessa toimii yli 250 verkkoapteekkia, mistä voi kätevästi tilata lääkkeitä ja muita apteekkituotteita. Suomalaista verkkoapteekkitoimintaa kannattaa kehittää vastaamaan kuluttajien tarpeisiin niin, että samalla huolehditaan maankattavasta lähiapteekkiverkostosta sekä lääkeneuvonnan ja asiakaspalvelun saatavuudesta. Lääke tarvitaan usein akuuttitarpeeseen, siksi lääkkeitä on oltava saatavissa myös läheltä.
Harvaan asuttu maa, pitkät etäisyydet ja vaihtelevat lämpötilat ovat haasteellisia lääkelogistiikalle. Logistiikan toteutuksessa
kannattaa hyödyntää lähiapteekkiverkostoa. Verkkoapteekkien ja
lähipalvelun parhaat puolet kannattaa yhdistää mahdollistamalla
nykyistä tiiviimpi yhteistyö lähiapteekkien kesken.
Nykyinen lainsäädäntö estää asiakkaiden omien reseptitietojen
näkymisen verkkoapteekissa. Tämä tulisi jatkossa mahdollistaa
verkkoasioinnin sujuvoittamiseksi ja asiakaskokemuksen parantamiseksi. Kanta-järjestelmän kehittämisresursseja tulisi ohjata
myös verkkoapteekkitoiminnan edistämiseen.
uutiset
Lue Apteekkari-lehden uutisia apteekkialan kehittämisestä:
Maailma Ruotsi: Lääkealan viranomainen ehdottaa kahta uutta valtiorahoitteista palvelua apteekkeihin
Lääkeneuvonta Lääkeneuvonnan kehitys: Apteekkien lääkeneuvonnassa tarvitaan tilaa harkinnalle – Myös taloudelliset edellytykset huomioitava
Maailma Norjassa apteekit helpottavat julkisen terveydenhuollon kuormitusta
Syyskokous Apteekkariliiton puheenjohtaja Risto Kanerva: “Itsehoitolääkkeissä on kyse apteekkien lähipalveluista”
Haluatko tietää enemmän?
Tutustu myös muihin tavoitteisiimme apteekkialan kehittämisessä.